Tolppa joka nurkkaan
Lasse Pipinen
Suomessa on vähän sähköautoja. Miksi. Pitkät välimatkat, kylmä keli, vähän lautauspistokkeita, Mutta mikään näistä ei ole ylitsepääsemätön ongelma. Paitsi ehkä kylmä keli. Usein myös keliolosuhteiden takia autoilu on Helsingissäkin houkutteleva vaihtoehto.
Helsingissä liikkumista ja liikennettä pitää suunnitella niin, että ihmisille se olisi mahdollisimman vähän aikaa ja vaivaa vievää. Ympäristölle ja samalla tietenkin myös kaupunkilaisille saasteetonta ja melutonta. Siksi liikennesuunnittelun ei pidä suosia autoilua tai pyöräilyä jomman kumman kustannuksella, vaan ottaa ohjenuoraksi päästöjen absoluuttisen vähenemisen.
Sähköauto ei ole täysin päästötön ratkaisu, mutta energian tuottaminen auton sähköä varten voidaan tehdä keskitetymmin ja raakapolttoaineen kuljettamiseen ei kulu energiaa niin paljon. Helsingin pitäisi olla sähköautoilun edelläkävijä. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Autotuotanto on loistanut poissaolollaan pitkään Suomen kamaralta. Teollisuuden ja tuotekehityksen puuttuessa ei sähköautoinfrastuktuuria ole kehittänyt kukaan, eikä se ole ollut päättäjienkään intresseissä. Vaikka Uudessakaupungissa nykyisin mersuja kasataankin, niin se ei ole vielä tehnyt meistä autoilun edelläkävijämaata. Sähköautoilua Helsinki on edistänyt pystyttämällä muutaman hassun latauspisteen. Se ei riitä alkuunkaan.
Suomalaisessa taloyhtiöparkkipaikkamaisemassa on yksi poikkeuksellinen ilmiö; lämpötolpat. Suomalaiset ovat tottuneet lämmittämään polttomoottorinsa ja auton sisätilan sähköllä. Iso osa latauskäytäntöä varten olevaa verkostoa on jo olemassa. Siksi taloyhtiöiden parkkipaikat voi jo nyt muuntaa edistämään paikallisesti päästöntä autoliikennettä.
Ajattelen tietenkin myös niin, että totta kai taloyhtiöt alkavat asentaa lataustolppia, kun niille alkaa olla kysyntää, mutta jos vaikka kuitenkin ohjaisimme valintaa niin, että auton saa takapihalle parkkiin ja ajaminen on näillä sähkönhinnoilla edullista. Nimittäin tuskin yhdelläkään autoilijalla on mitään sitä vastaan, että hänen autoilunsa olisi paikallisesti päästötöntä. Sallisin mukaan myös ns. Plug-in hybridit, joilla voi ajaa jo hyviä matkoja pelkällä sähköllä. Kaupunki-ilmassa nimittäin tuntuu parannuksena jokainen polttomoottoriauton poistuminen.
Miksi taloyhtiöt pitää saada liikenteen päästötalkoisiin mukaan? Sähköauton lataamisen ongelma on edelleen latausaika. Vaikka kaupunki asentaisi jokaiseen kadunkulmaan lautauspisteen, niin sen ehtisi aina joku muu varata ensin ja kantakaupunkilainen autoilija ei tietäisi, miten hän pääsee sähköautollaan seuraavana päivänä töihin. On hieman nurinkurista, että nykyisellään espoolainen on todennäköisemmin sähköautoilija kuin helsinkiläinen. Pientalojen pihalle kun on helpompaa järjestää piuha ja latinki autolle.
Helsingin pitää erityisesti asutusta tiivistämällä kehittää kaupunkia. Samalla ihmisten liikkumista pitää edistää niin, että se on turvallista, terveellistä ja helppoa. Siihen kuuluu tietenkin paikallisesti päästöttömän auton lisäksi ratikka, bussi, metro, paikallisjuna, polkupyörä, jalankulku, rullaluistimet ja punavuorelaisena wannabehipsterinä myös long-board.
Siis lisää tolppia, mutta ei vain kaduille. Ne pitää saada myös taloyhtiöiden pihoille. Sinne, missä autoja säilytetään ja siksi voidaan myös ladata.
