Lasse Pipinen

Helsingissä saa lähiruokaa, lähipalveluja ja kulkea lähiliikenteellä. Se mikä tuntuu pahasti puuttuvan, on lähiajattelu päivähoidossa. Kun päivähoitopaikka hakee, on tietenkin toiveissa lähin julkinen hoitopaikka. Jos siellä on täyttää, alkaa sirotteleminen. Ja tässä sirottimessa ei ole kovin tarkka sihti.

Saman perheen eri-ikäisiä lapsia sijoitellaan kolmeenkin eri päivähoitopaikkaan. Se on tyhmää, tehotonta ja erittäin epäekologista. Jos vanhemmat ovat onnekkaita, heillä on auto, jolla tuo triangeli aamulla ja iltapäivällä kierretään. Jos ei, en edes halua ajatella, miten paljon aikaa kulkemisiin menee.

Kuvitellaan kolmen lapsen kauhujen sijaan yksilapsinen perhe. Vanhemmat asuvat Haagassa ja molemmat vanhemmista ovat työssä Helsingin keskustassa. Haagan lähihoitopaikka on täynnä. Lähin löytyy Malminkartanosta. Ei ole kaukana, toteaa virkailija langanpäässä. Eikä maantieteellisesti olekaan. Suunta on kuitenkin molemmille väärä, jos lapsi pitää heittää töihin mennessä. Jos näin entisen ajojärjestelijän ammattitaidolla lasken, niin tuo kiekka tarkoittaa hyvässä lykyssä 40 minuuttia ekstraa yhdensuuntaiseen työmatkaan. Tunti ja kaksikymmentä minuuttia käytetty päivästä aikaa kulutettu verrattuna siihen, että lapsen olisi voinut pudottaa matkalla vaikka Meilahteen.

Voisiko hoitopaikkojen sijoittelun ja siirtämisen suunnitteluun ottaa töihin jonkun logistisesti harjaantuneen henkilön, joka osaa lukea myös muutto- ja väestöennusteita. Vanha päiväkoti kiinni ja uusi tilalle ja äkkiä, jos näyttää siltä, että täyttöasteet ovat epätasaisia.

Tilanne Lauttasaaressa ei helpota juurikaan sillä, että hoitopaikka osoitetaan Suomenlinnasta. Se, että molemmat ovat saaria, ei tee kulkemisesta kovinkaan helppoa tai järkevää. Kesäisin toki veneenomistaja saattaa nauttia tarhamatkasta. Tietenkin sillä rajoituksella, että oma työpaikka on venelaiturin ulottuvilla. Eikä esimerkiksi Itä-Vantaalla.

Ja kun päivähoitohakemukseen täytetään viisi paikkaa, joita toivoo ja jos niistä ei saa jälkikasvulle paikkaa, voisi olla jonkinlainen lyhyen neuvonpidon paikka virkailijan kanssa sopivimman saatavilla olevan hoitopaikan löytymiseksi. Ei niin, että vanhemmat jäävät jännittäen odottamaan, että mihinköhän sen lapsen sitten saa oikein kuljettaa.

On kaupunkilaisen ajankäytön törsäämistä kuljetuttaa vanhempia kuljettamassa lapsiaan sopiviin päivähoitopaikkoihin. Ne pitää sijoittaa niin, että paikkoja on tarpeeksi ja jos niitä ei lähialueella ole, pitää käyttöön ottaa sellainen ihmistä kunnioittava määre kuin “matkan varrella”. Sinne se lapsi pääsee parhaiten hoitoon. Aikuinen töihin ja veroraha kaupungin kirstuun.